Kyrökankaantie

Ylistaron asemanseudun kyliä halkoo historiallinen Könnintie. Aikojen alussa Könnintie tunnettiin Kyrönkankaan kesätienä, ensimmäinen maininta ainoasta tiestä, joka johtaa ”suomesta pohjanmaalle” on vuodelta 1459, eipä siis ihme että tiellä on sattunut ja tapahtunut.

Merkittäviä historiallisia paikkoja tien varrella on lukemattomia mm. Ylistaron asemalla Könnintien alkupäässä oleva Mustansalonmäen mestauspaikka, jossa vuonna 1822 mestattiin Jakob Lager niminen mies. Myöhemmin selvisi että Lager oli syytön rikokseen, josta hänet tuomittiin. Lähellä Ilmajoen rajaa Könnintie halkoo Wittingin rautakaivos alueen, jossa kaivostoiminta on alkanut vuonna 1563, ollen näin suomen toiseksi vanhin rautakaivos. Wittingin kaivosalueella on 16 kaivoskuoppaa, joista kaksi on polttamalla louhittuja. Polttolouhittuja kaivoksia ei muualla suomessa näe. Alueelle puuhataan parhaillaan historiallista luontoreittiä paikallisen kyläyhdistyksen toimesta ja siitä toivotaan tulevan suosittu retkeilykohde.

Tiellä on ollut monenmoista kulkijaa, joista ehkä merkittävimmät ovat kuningas Kustaa II Adolf useampaan kertaan 1600-luvun alkupuoliskolla ja kuningas Adolf Fredrik vuonna 1752. Sotapäälliköistä Klaus Fleming kulki joukkoineen tiellä Nuijasodan aikana ja näkemisen arvoinen olisi ollut myös venäläisen Mihail Golitsynin noin kymmentuhatpäinen sotajoukko, jonka hän marssitti Napuen taisteluun helmikuussa 1714. Onpa tietä astellut myös kautta aikain Suomen rikkain mies Lorez Creutz, käydessään tarkastamassa Wittingin kaivoksia. Creutzin päivät päättyivät näyttävästi ollessaan ruotsin suurimman laivan, Stora Kronanin päällikkönä vuonna 1676. Laiva kaatui meritaistelussa, jonka seurauksena ruutivarasto räjähti ja Lorez Creutz lensi taivaan tuuliin yhdessä 837 merimiehen kanssa.